Jätä OMA KIRJOITUKSESI BLOGIIN JULKAISTAVAKSI

Haluamme kuulla kokemuksia hyvin onnistuneesta Katinkullan lomaviikostasi.
Mitä tuli tehtyä ja koettua tai oliko kunnollinen lepo lomaviikon ykkösjuttu.
Voit liittää pari-kolme sopivasti lomasta kertovaa valokuvaa mukaan.
Tekstin pituus maksimissaan noin 4000-5000 merkkiä.
Voit jättää oman kirjoituksesi ja kuvat julkaistavaksi lähettämälle ne sähköpostilla osoitteeseen info@katinkullanosakasklubi.fi.
Tarkistamme tekstin ja kuvat ennen niiden lisäystä. 

KEVÄINen viikko Katinkullassa

Tässä on lyhyt kuvaus viikostamme (vk 15) Katinkullan maisemissa.
Olemme yhdeksän henkinen perhekunta lisättynä Hugo-koiralla. Tänä keväänä vietimme hieman hajautetusti lomaviikkoamme. Tämä tarkoittaa sitä, että osa tuli lauantaina, osa sunnuntaina ja yksi lähti tiistaina, suurin osa perjantaina ja loput lauantaina.

Viikko-osakkeemme on ykkösalueella ja on muutama vuosi sitten kunnostettu. Varustukseltaan on edelleen hyvää tasoa ja sopii meidän tarkoitukseen. Kaksi makuuhuonetta, alkovi ja yläkerta antavat riittävät puitteet suhteellisen väljälle asumiselle.

Perinteisesti olin odottanut hohtavia hankia ja luistavia latuja, mutta ei tänä keväänä. Onko tämä sitä ilmastonmuutosta, joka ainakin tänä vuonna osoitti muutostuulia. Helsingistä lähdettyämme ihmettelimme jo matkan varrella lumen vähyyttä. Saavuttuamme Vuokattiin tilanne oli lumen ja latujen suhteen surkea. Vain jäällä ja tekolumelle olisi päässyt hiihtämään. Onneksi en ollut ottanut suksia mukaan. Näin saimme viettää lastenlasten kanssa enemmän muissa puuhissa. Toki olisin halunnut temmeltää lumessa. Olinhan sitä varten ostanut oikeat ’’henkselihaalarit’’. Tässä on todettavat Sotkamon ja Vuokatin puolesta se, että silti paikkakunta on Suomen monipuolisin liikuntakeskus säällä kuin säällä. Hankikanto oli aivan mahtava. Pääsi patikoimaan pitkin metsiä ja mantuja mielensä mukaan! Ja kun aurinko paistoi melkein joka päivä, niin kevätilma oli parhaimmillaan.

Muutama kommentti viikosta

Paljon parjattu vastaanoton hitaus tai jonotus ei meidän kohdalle sattunut. Tulimme neljän ja viiden välillä vastaanottoon ja sain vuoronumeron, joka päästi minut heti seuraavaksi asiakkaaksi. Tällä virkailijalla sattui kuitenkin olemaan tietokone päivittämättä, joten sain käsin kirjata perhekuntamme sisälle majoitukseen. Tämä ei vienyt paljon aikaa ja ei tarvinnut jonottaa. Muutenkin viikon aikana vastaanoton henkilömäärä oli mielestäni riittävä. Kun aulassa kuljin harrastuksiin, ei siellä kymmentä ihmistä enempää ollut. Toivottavasti jatkossakin palveluun kiinnitetään huomiota niin, että on riittävästi henkilökuntaa. Siitähän kaikki riippuu.

Yksi suuri epäkohta on tällä hetkellä harrasteosakkeet. Meillä on keilaosake, jota on saanut tähän asti vaihtaa joko tennikseen tai squassiin. Nyt ei enää tämä ole mahdollista. Keskustelin asiasta keilahallin työntekijöiden kanssa ja sain heiltä hyvin selkeän viestin: Helsingin herrat ovat näin päättäneet ja he saavat ottaa vastaan kaiken ikävän palautteen. On todella merkillistä, miksi tällainen päätös on tehty. Mielestäni tätä ei voi perustella millään taloudelliselle syyllä. Jokainen on maksanut viikkohinnan ja sitä vastaan on oikeutettu käyttämään harrastuksia.

Lisäksi keilahalli avautuu vasta klo 13.00, joka merkitsee sitä, että vaihtomahdollisuudet vähenevät samoin kuin kahden vierekkäisen radan varaaminen. Ja kun vuorot jaetaan etukäteen, niin esimerkiksi lähtöpäivän vuoro on klo 13.00, kun osake on pitänyt luovuttaa klo 12.00!!! Mitä järkeä tässä on?

Toinen ongelma harrastusten käytössä on vuorojen tyhjäkäynti eli ei ilmoiteta, jos ei tule omaa vuoroa käyttämään. Tästä aiheutuu juuri se, että vuorot ovat varattuja, mutta käyttäjiä ei ole. Nyt olisi hyvä saada varausjärjestelmään pyyntö, että jos et käytä vuoroasi, ilmoita siitä. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole.

Talviaikana tulisi Katinkullan kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota myös sisällä tapahtuvaan harrastustoimintaan. Kyllä päärakennuksen tulee olla KEIDAS jokaiselle. Tiloja on, kunhan niitä kehitetään monipuolisiksi. Yksi hyvä muutos on ollut Roberts Coffeen tulo. Siellä sai maukasta salaattilounasta kohtuuhintaan.

Tällä kirjoituksellani haluan rakentavassa mielessä kehittää yhteistä lomakohdettamme. Idea on loistava, pidetään hyvää huolta ja korjaamme epäkohtia aina kun niitä tulee. Se on samalla hyvää taloudenpitoa! Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä!

Aurinkoisin mielin kohti seuraavia käyntejä Katinkullassa

Vesa Lappalainen
Helsinki

Viikko 35 Katinkullassa

On viikko 35 ja kohta lähdemme kohti Katinkultaa Vuokatissa. Keskiviikkona illansuussa aletaan pakkaamaan autoa. Ensimmäisenä katsotaan, että kaikki golfkamat ovat matkassa. Bägi, mailat, kengät, sateenvarjo, pallot ja muut tarpeelliset varusteet. Sitten mukaan otettavat kengät. Lenkkarit, croccsit, sandaalit, paremmat kengät ja ehkä saappaat, sääennusteitten mukaan. Sitten viikon tarpeita vastaava määrä asusteita, yöpukuja, alusvaatteita, sukkia ja tietysti golfvaatteita. Liinavaatteita ja pyyhkeitä ei tarvitse pakata, koska ne löytyvät lomahuoneistosta.

Torstaina kello on soimassa seitsemältä. Aamupalan jälkeen auton keula kohti ensimmäistä kohdetta, tällä kertaa Joroisten Kartano Golfia. Sieltä on varattu senioripelioikeuksilla lähtöajat puolilta päivin ja pelaamme tämän reissun ekan pelimme. Mukaan saamme paikallistuntemusta, kun Joroisten oma poika liittyy seuraamme. Kenttä on hienossa kunnossa ja peli sujuu vaihtelevasti.

Illaksi siirrymme Warkauteen ja yövymme Hotelli Oscarissa. Päivällinen nautitaan hotellin ravintolassa ja siitä kömmitään huoneeseemme ja uni maistuu. Onhan ensin ajeltu reilut kolmesataa kilometriä Espoosta Joroisiin, pelattu kahdeksantoista reikää, siirrytty hotellille, käyty suihkussa ja nautittu herkullinen iltapala.

Aamulla noustaan autoon ja suuntana on Tarina Golf Siilinjärvellä. Siellä tapaamme entisen työkaverin, joka on siellä toimitusjohtajana. Juodaan yhdessä kupilliset kahvia ja vähän muistellaan menneitä. Siitä sitten pikkuhiljaa kentälle ja pelaamaan Uusi Tarina, joka on Siilinjärven kentistä se hieman helpompi. Kierroksen jälkeen syödään lounasta klubiravintolassa ja sitten ajellaan vielä loppumatka Katinkultaan, haetaan avain respasta, puretaan kamat ja käydään kaupassa.

Illalla tavataan tuttava pariskunta, joka asuu seuraavassa paritalon puolikkaassa, joka on heillä vuokralla rouvan työnantajan kautta. Nostetaan maljoja ja suunnitellaan yhteisiä tekemisiä tulevalle viikolle. Heidän kanssaan pelaamme lauantaina Katinkullassa.

Lauantai-illalla ystävämme Espoosta saapuvat vieraiksemme. Heidän tulomatkansa oli ollut pienimuotoinen seikkailu, kun mersun navigaattori oli ohjannut heidät Rautavaaran kautta Vuokattiin ja matkalle oli sattunut vähän tietöitäkin. Saapuminen meni sen ansiosta hieman myöhemmäksi, kuin mitä oli suunniteltu. Mutta ei hätää, perille löysivät kuitenkin.

Sunnuntaina pelasimme Katinkullan toiseen kertaan. Vieraillemme kokemus oli uusi, mutta ymmärtääksemme miellyttävä. Kenttä oli taas hienossa kunnossa niin kuin lähes kaikki muutkin kentät Suomessa vuonna 2024. Kesä oli ollut lämmin ja sadetta oli saatu sopivasti. Pelin jälkeen saunoimme, laitoimme itse ruokaa ja nautimme pullon saksalaista Rieslingiä palan painikkeeksi.

Maanantaina suuntasimme Paltamoon. Jokavuotinen kierros Oulujärven rantamaisemissa oli nyt vuorossa. Paltamon kenttä oli ensikertalaisille hieman haastava niin kuin se on joka kerta myös meille, vaikka siellä olemme pelanneet lähes 20 kertaa. Se on kuitenkin kenttä, joka kannattaa käydä pelaamassa, kun näin lähellä ollaan. Soisi myös, että Katinkulta Golf ja Paltamo Golf löytäisivät jonkin yhteistyömuodon, jolla isompi osa Katinkullassa pelaavista löytäisi tiensä myös sinne. Paltamossa ei pelaajia taida ihan liikaa olla omasta takaa, jolloin hyvällä yhteistyöllä molemmat kentät hyötyisivät siitä. Paltamo saisi lisää kaivattuja pelaajia ja paine Katinkullassa helpottaisi, kun osa olisi naapurissa pelaamassa.

Tiistaina ja keskiviikkona jatkettiin sitten Katinkullassa pelaamista vieraidemme kanssa. Keskiviikkona illalla kävimme illallisella Panimoravintola Haapalassa. Maittava ruoka ja hyvät juomat kruunasivat illan. Myymälästä vielä muutama pullo olutta etelään viemisiksi ja ystävien vierailu oli melkein pulkassa.

Torstaina vieraat suuntasivat Pohjanmaalle sukuloimaan ja me jäimme vielä yhdeksi yöksi Katinkultaan. Torstaina pelasimme naapuri talon tuttaviemme kanssa toisen kierroksen golfia. Heillä rouva oli ollut osan viikkoa etätöissä ja nyt piti lomapäivän ja vietti sen kanssamme kentällä. Illalla sitten pakkasimme taas ison osan tavaroistamme autoon ja vietimme viimeisen illan tätä rupeamaa muistellen viikon tapahtumia.

Perjantaina palautettiin avainkortit respaan ja raportoitiin parista pikku jutusta, jotka rouva oli havainnut ja joille mielestämme voisi huoltomies tai siivoojat tehdä jotain, että olisi seuraaville vieraille paikat tip top kunnossa.

Sellainen reissu oli viime vuonna. Laskujemme mukaan pelasimme viisi kertaa Katinkullassa ja kolme kertaa muilla kentillä reilun viikon kestäneellä Vuokatin keikallamme. Vähän ehkä turhan paljon, mutta golf on intohimomme ja Katinkulta ja Itä-Suomi tarjoavat sille oivat puitteet. 20 vuotta on näin menty ja ehkä kymmenen vuotta vielä jaksetaan tai sitten ei. Yritämme jaksaa!

Anitta ja Kari

Tuomisten viikko Katinkullassa

 Vuonna 2006 rouva täytti 50 vuotta. Hän ei monien naisten tavoin halunnut erityisesti viettää viisikymppisiään vaan toivoi, että voisimme lähteä silloin johonkin pois kotimaisemistamme, vaikkapa Katinkultaan. Ja niinpä varasimme lomahuoneiston täältä.

Mukava kokemus innosti seuraavana vuonnakin varaamaan lomaviikon Katinkullasta. Ehkä elo-syyskuun vaihteeseen ajoittuva viikko 36 ei ole se kaikkein suosituin, koska lasten koulut ovat jo alkaneet ja kesä alkaa olla lopuillaan. Meillä tyttäremme oli siinä vaiheessa 15-vuotias ja aika lailla itsenäistynyt. Häntä ei haitannut vähääkään, että sai olla viikon kummitädin hoivissa.

Ollessamme viettämässä toista kertaa lomaviikkoa Katinkullassa sieltä soittivat myynnistä meille ja kutsuivat esittelyyn. Sinne mennessämme olimme vakaasti päättäneet, että emme kyllä mitään viikko-osaketta hanki, olihan meillä oma mökki Etelä-Suomessa emmekä todellakaan tarvitsisi mitään toista lomapaikkaa. Mutta kuinka ollakaan, myyjä osasi asiansa, käytti meidät Hiekkaniemessä katsomassa uutuuttaan hohtavia huoneistoja, joista yksi ihan sattumalta oli vielä vapaana…

Näin meistä sitten tuli yhden huoneiston viikko-osakkeen omistajia oikeuttaen sen hallintaan vuosittain kyseisellä viikolla. Olemme viettäneet siellä siitä saakka kaikki viikot 36 emmekä ole hetkeäkään katuneet hankintaamme. Miksi sitten olemme olleet tähän päätökseemme tyytyväisiä?

Viikko-osake on huoleton. Aina sinne mennessä tietää, mitä tuleman pitää. Joku muu huolehtii huoneiston kunnosta, eli siitä että kaikki toimii, ja perillä odottaa (melkein) aina hyvin siivottu, puhdas asunto. Tietysti grillit kuluvat käytössä, huonekalutkaan eivät ole ikuisia, internetyhteydet ovat kehittyneet ajan myötä, televisioista on tullut uusia sukupolvia, jne jne.

Mutta joku muu päivittää ne ajan tasalle ja huolehtii siitä, että on aina toimivat systeemit.  Tietysti joskus saattaa huomata jonkin pienen puutteen; hana vuotaa, edellinen asukas on unohtanut pyörän johonkin tai muuta vastaavaa, mutta aina on apu löytynyt soittamalla huoltoon tai hotellin vastaanottoon, ja ongelma on hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Omalla mökillä mikään ei hoidu, jos ei sitä itse tee ja jos ei itse pysty eikä kykene, niin apu aina maksaa.

Katinkulta on miljöönä todella viehättävä ja Sotkamon ympäristö isoine järvineen kaunista seutua. Jo matkalla Vuokattiin rentoutuu, kun ihailee Runo-Suomen kaunista luontoa ajellessa sitten Kuopion ja Kajaanin kautta tai Joensuun ja Nurmeksen kautta perille. Katinkulta on ainutlaatuinen paikka monessa suhteessa ja alue on alun perin suunniteltu hyvin, ja sitä on koko ajan kehitetty pienin askelin eteenpäin.

Minä sain ensi kosketuksen Katinkultaan, kun Finnish Golf Tour tapasi päättyä 1990-luvulla Katinkultaan niin, että sen viimeinen osakilpailu järjestettiin siellä. En ole kilpapelaaja, mutta FGT:n yhteydessä torstaisin järjestettiin ProAm-kisa, jossa yhden ammattilaisen kanssa kolme amatööriä muodostivat joukkueet, jotka sitten kisasivat keskenään. Näin pääsin ensimmäiset kerrat pelaamaan Katinkullassa kyseistä kilpailua sponsoroivan firman piikkiin.

Kun sitten hankimme 2007 viikko-osakkeen Katinkullasta viikolla 36, osuimme tavallaan kultasuoneen; loppukesästä kenttä on aina parhaimmillaan, ruoho hyvää väylillä, greenit loistokuntoisia ja mikä tärkeintä, peliaikoja saa hyvin haluamiinsa aikoihin. Joka vuosi pelaamme 5-6 kierrosta Katinkullassa ja kierroksen Paltamossa.

Kun meillä vielä oli koira, sen kanssaan tuli paljon lenkkeiltyä lähimaastoissa ja Katinkullan eri alueet tulivat hyvinkin tutuiksi. Myös pyörillä tulee ajeltua kauppareissuja lähikauppoihin ja mahdollisiin muihin harrastuksiin. Ylipäätään viikolla 36 kaikenlaista tekemistä löytyy runsaasti ja mahdollisuuksia on monia. Tietysti golf on meille tärkein, mutta kun meillä on ollut ystäviä vieraina luonamme, heidän kanssaan olemme tehneet pitkiä kävelylenkkejä ja tutustuneet Vuokatin vaaramaisemiin luontopoluilla.

Vuokatissa on myös paljon erilaisia palveluita tarjolla. Hotellilla on kuntosali, erilaisia palloiluvuoroja, on keilahalli, kylpylä ja monta muuta. Ravintoloita on hotellilla useita ja lähialueella lisäksi Haapalan panimoravintola, Vuokatin Aateli ja Sotkamossa lisää. Kauppoja Vuokatissa on S-Market, K-Supermarket ja Intersport, Sotkamossa LIDL, Tokmanni, Intersport ja Alko.

Tanssista kiinnostuneille löytyy kesäisin menomesta läheltä eli Naapurivaara, pesäpallon ystäville Sotkamon Jymyn kotiottelut Hiukan pesäpallostadionilta ja paljon kaikkea muuta.

Vaikka ehkä ajauduimme Katinkullan viikko-osakkeen omistajiksi sattuman kaupalla, täytyy tunnustaa, että paljon parempaa juttua ei meidän kohdallemme olisi voinut osua. Olemme viihtyneet Sotkamossa ja Katinkullassa nyt kohta 20-vuotta aina viikolla 36 ja käymme siellä niin kauan, kuin elämää ja terveyttä riittää. Viikko-osakkeessa vietetty aika on todellista lomaa, mökillä se on vähän toisenlaista, joskus saattaa maistua jopa työleiriltä. Mutta Katinkullassa saa ihan oikeasti vaan nauttia!